Hei, me lennetään ilman matkatavaroita

Teollisuusmaiden järjestö OECD arvostelee Suomen työttömyyskassajärjestelmää ja neuvoo harkitsemaan kassojen lakkauttamista. Ansiosidonnaisten työttömyysetujen jakaminen kannattaisi järjestön mielestä siirtää Kelalle tai verottajalle. OECD arvioi, että työttömyyskorvausten hallintokulut nielevät Suomessa todennäköisesti ainakin 0,08 prosenttia bruttokansantuotteesta, mitä järjestö pitää korkeahkona verrattuna esimerkiksi Saksaan, jossa kulut ovat noin 0,05 prosenttia bkt:stä.

Ehdotuksillaan OECD tulee sohaisseeksi työmarkkinapoliittiseen ampiaispesään. Lähes kaikki työttömyyskassat ovat kytköksissä ammattiliittoihin, jotka pitävät niitä jäsenhankintansa ja valtansa tärkeimpinä kivijalkoina. (YLE 2.12.2009) http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/oecd_lakkauttaisi_tyottomyyskassat...

Tähän YLE:n uutiseen voisi lisätä vielä sen, että valtio maksaa käytännössä ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kulut riippumatta siitä, mihin ammattiliittoon tai työttömyyskassaan jäsen kuuluu. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980555

Italialainen lakko ja muut mielenilmaisut ovat lisääntyneet Helsinki-Vantaan lentokentän matkatavarakäsittelyn lisäksi myös muualla. SAK:n ekonomistin ja työelämätutkija Erkki Laukkasen mukaan ammattiliittojen rooli onkin nyt murrosvaiheessa. Laukkanen soimaa myös oman järjestönsä liittoja: ne kärsivät tupo-krapulaa.- Liittojen pitäisi katsoa tulevaisuuteen, ei menneeseen. Hyvin paljon sopimista on siirtynyt työpaikoille ja liittojen pitäisi pohtia, mikä rooli niille jää. Selvästikin tällä hetkellä työnantaja on se, joka kapellimestarina toimii. Työntekijäliittojen pitäisi keksiä, miten rajoittaa työnantajan valtaa. (YLE 9.1.2010)

Suomessa on 2,5 miljoonaa palkansaajaa ja palkansaajien järjestäytymisaste on 70 prosenttia. Suomalaisten keskikuukausipalkka on 2 800 euroa, josta keskimääräinen ay-jäsenmaksu 1,5%:lla olisi 525 euroa vuodessa, mikä tekisi tällä matematiikalla ay-liikkeen vuosibudjetiksi 920 miljoonaa euroa. Mahtaa olla jäsenillä loistoedut. Ammattiyhdistysliike on kasvanut tarkoitustaan suuremmaksi valtiomahdiksi, jonka rahoitusta tulisi leikata rajusti.

Ay-liikkeelle on käymässä samoin kuin työväenliikkeelle, se on toteuttanut tehtävänsä ja tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Lisäedut palkansaajille lisäävät lähinnä vain työttömyyttä ja esim. lomautuksia kunnissa. Nykyisen työmarkkinapolitiikan suljetuissa kabineteissa voisi korvata läpinäkyvällä ja demokraattisella palkansaajien edunvalvonnalla eduskunnassa.

Eduskunta voisi hyvin säätää eri ammattiryhmien palkkataulukot ja muut oikeudet lailla, näin ainakin tietäisimme, kuka päätökset tekee ja on niistä mitäkin mieltä. Ay-liikeelle jäisi asiantuntijan ja lobbarin rooli. Onnistuu se muuallakin. OECD maiden keskimääräinen järjestäytymisaste oli vain noin 20 prosenttia vuonna 2000 ja laskussa silloin.

Muuten jo pelkällä työttömyyskassamaksujen verovähennysoikeuksiin kuluvalla summalla, runsaalla 200 miljoonalla eurolla, palkkaisi 6400 perushoitajaa vanhainkoteihin, jos hoitajan palkka sivukuluineen on 2500 euroa/kk, joka vuosi.